Olen siis tällä hetkellä työttömänä ja itseasiassa sairaslomaakin on jäljellä vielä pari päivää. Jalkani on vielä siinä kunnossa, että kokopäivän seisomatyötä se ei kestä, joten en ole jatkanut työnhakua vielä kovin aktiivisesti. Yhden hakemuksen olen kuitenkin laittanut ja selailen vapaita työpaikkoja säännöllisesti.
Muistan maininneeni blogissani aiemmin psykologian perusopinnoista, joita suoritan Oulun avoimessa yliopistossa. Kokonaisuuteen kuuluu siis viisi opintojaksoa, jotka minun oli tarkoitus suorittaa vuoden vaihteeseen mennessä, mutta epäonnistuin tavoitteesssa jalan murtumisen ja aikaansaamattomuuteni seurauksena. Näillä näkymin saan tästä satsista vain kolme suoritettua (kahdesta olen saanut suoritusmerkinnät ja yhdestä on tentti tulossa). Opiskelen siis vielä yhden opintojakson kirjatenttinä maaliskuussa, joten siihen olisi tarkoitus alkaa lukemaan.¨
| ignooraa hintalappu |
Eihän tämä mitään unelmaelämää tällä hetkellä ole, koska hengailen päivät pitkät yksin kämpilläni Oulussa tekemättä oikeastaan yhtään mitään. Iltaisin poikaystäväni tulee kyllä usein luokseni, mutta onhan täällä ehtinyt tulla paljon yksinäisiä fiiliksiä. Minulla kun ei täällä oikein kavereita vielä hirveästi ole.
Viime päivät kuitenkin vietin siskoni kanssa ensin täällä minun luonani ja sitten kävin myös Kemissä hänen luonaan,. Maisemanvaihdos ja siskoni seura piristi kyllä paljon. Tuon lisäksi eilinen Facetime-puhelu hyvän ystäväni kanssa toi paljon energiaa.
Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että minun täytyy niellä ylpeyteni ja mennä joksikin aikaa käymään Sodankylässä katsomassa kavereitani ja vanhempiani, vaikka uhosinkin heille Ouluun lähtiessäni, etten palaa sinne nyt pitkään aikaan.
Tässäpäs oli nyt tämän hetkinen elämäntilanteeni, ei mitään ruusuisinta arkea, mutta pikkuhiljaa takaisin maan pinnalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti